Kuka maksaa Vihreiden kampanjan?
Helsingissä metrot, ratikat ja bussit ovat täynnä Vihreiden mainoksia, ja jotkut ihmettelevät, mistä kaikki nuo mainosrahat oikein tulevat. Ovatko Vihreät rikkaita porvareita, vai onko heillä joku korruptiodiili suuryritysten kanssa?...
Lässähtäneestä kokeilusta voi silti tehdä kiinnostavia havaintoja. Vaikka julkisessa keskustelussa maksuja on perusteltu verorahojen säästämisellä, Aallossa lukukausimaksujärjestelmä on tuottanut enemmän uusia kustannuksia kuin tuloja...
This is a notification of your right to vote
A few days ago I called the registry office of Espoo to ask about international students’ right to vote. The conversation went something like this (translation from Finnish)...
Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan kansainvälisten asioiden asiantuntija Hanna Saulin mukaan lukukausimaksut ovat aiheuttaneet enemmän kustannuksia stipendien takia.
Esimerkiksi Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan kansainvälisten asioiden asiantuntija Hanna Sauli kritisoi lukukausimaksujärjestelmää.
"Nyt maksuista on tullut enemmän kustannuksia kuin voittoja."
Lukukausimaksujärjestelmä tuottaa enemmän kustannuksia kuin tuloja. Aallolle jäävät käteen lähinnä stipendiaatit, eikä stipendejä jaettaisi ilman maksukokeilua. Toki luopumalla stipendeistä voitaisiin vähentää kustannuksia, mutta silloin myös kansainvälisten opiskelijoiden määrä Aallossa vähenisi. Tämä olisi jyrkässä ristiriidassa Aallon tavoitteiden kanssa, onhan päämääränä tulla kansainväliseksi huippuyliopistoksi.
Pieniä vuokra-asuntoja pitäisi kaavoittaa lisää, jotta hintataso ei karkaisi pienituloisten ulottumattomiin. Jos pääkaupunkiseudulle muuttaa vuoteen 2035 mennessä 400 000 asukasta lisää, niinkuin on arvioitu, kenellä silloin on varaa olla helsinkiläinen?
Lisätään englannin ja muiden kielten käyttöä
Suomi kansainvälistyy nopeasti, ja erilaisten kielivähemmistöjen määrä on huikea. On ymmärrettävää, ettei puolueella ole varaa käännättää viestintäänsä kaikille harvinaisille kielille, joilla kysyntää voisi olla. Kuitenkin esimerkiksi Helsingissä on jo huomattava määrä asukkaita, joiden käyttökieli Suomessa on äidinkielestä riippumatta englanti.
Pikkusormi maksulliselle koulutukselle
Aalto-yliopisto edustaa opetusministeriön asetuspaperissa vaikuttavasti: yhteensä 130 lukukausimaksukokeiluun valitusta koulutusohjelmasta 46 löytyy Aallosta. ---
Ylioppilaskunnan kansainvälisten asioiden vastaavilta löytyy heti kymmeniä syitä tuomita kokeilu. AYY:n hallituksen kv-vastaava Jarno Lappalainen ja kv-sihteeri Hanna Sauli pitävät kummallisena erityisesti sitä, että opetuksen parantamiseen täytyy kerätä maksuja – loogisempaa olisi, että jo valmiiksi laadukas koulutus maksaisi.
Alvarin jalanjäljissä
"Sen välillä, kuinka moni ilmoittaa halustaan jäädä töihin Suomeen, ja kuka lopulta työllistyy Suomeen, on valtava epäsuhta", sanoo Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan kansainvälisten asioiden asiantuntija Hanna Sauli.
”Ylioppilaskunnan tietojen mukaan täysimääräistä maksua maksoi ensin kolme opiskelijaa, mutta sitten kaksi heistä sai pysyvän oleskeluluvan Suomeen”, Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan kansainvälisten asioiden asiantuntija Hanna Sauli sanoo.
Edistäessämme ihmisten ja luonnon hyvinvointia meidän tulisi entistä selvemmin kiinnittää huomiota onnellisuuteen. Onnellisuustutkimus kehittyy jatkuvasti ja tarjoaa yhä parempaa tietoa siitä, mitkä asiat edistävät onnellisuuttamme ja mitkä eivät. Hyvinvointi on paljon muutakin kuin terveyttä ja taloudellista menestystä.
Julkisesta keskustelusta on jostain syystä puuttunut lähes täysin tarkempi alakohtainen tarkastelu. Ehdotetut toimenpiteet suunnataan esimerkiksi opiskelijoihin tai eläkeikää lähestyviin alasta riippumatta.
Ne jotka työskentelevät kroonisen työvoiman liikatarjonnan riivaamilla aloilla, seuraavat keskustelua ihmeissään.
Ilmastolaki on elintärkeä
On hienoa, että lokakuussa hallitus esitteli tulevaisuusselonteon, jonka mukaan Suomi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Kuitenkin aika moni meistäkin varmasti pelkää, että tavoitteen toteuttaminen sujuu yhtä surkeasti kuin kehitysyhteistyömäärärahojen nosto 0.7 prosenttiin BKT:sta.