On hienoa, että lokakuussa hallitus esitteli tulevaisuusselonteon, jonka mukaan Suomi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Kuitenkin aika moni meistäkin varmasti pelkää, että tavoitteen toteuttaminen sujuu yhtä surkeasti kuin kehitysyhteistyömäärärahojen nosto 0.7 prosenttiin BKT:sta.

On varmistettava, että elintärkeää tavoitetta aletaan toteuttaa määrätietoisesti ja ajoissa. Tämän vuoksi Vihreiden pitäisi ajaa tosissaan läpi ilmastolakia, joka velvoittaa vähentämään Suomen kokonaispäästöjä vuosittain ennaltamäärätyn prosenttiosuuden verran. Kansanedustajiemme kannattama ilmastolaki on saatava viimeistään seuraavaan hallitusohjelmaan.

Ilmastolaki takaa, että etenemme kohti pitkän tähtäimen tavoitetta. Erityisen tärkeää on, että laki antaa liike-elämälle vakuudet siitä, että vähäpäästöiseen tuotantoon kannattaa investoida, ja että päästöttömälle tekniikalle on kysyntää. Tämä ennakoitavuus helpottaa valtavasti uusien viherkaulusalojen nousua. Kuvaavaa on, että Iso-Britanniassa, jossa samantyyppinen ilmastolaki on jo säädetty, liike-elämän edustajat esiintyivät näkyvästi lain puolesta.

Ilmastolain edellyttämien vuosittaisten vähennyksien suuruus on määritettävä niin, että se vastaa uusimman ilmastotieteen pohjalta tehtyjä suosituksia. Vähennysprosenttia on voitava myös tarkistaa, jos uusin tieteellinen tieto antaa siihen aihetta.

Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvion mukaan viivyttely tehokkaiden päästövähennystoimien aloittamisessa maksaa joka sekunti 10 000 euroa. Siksi millään maalla ei luulisi olevan varaa jättää ilmastolakia säätämättä.