Minun Helsinkini on kansainvälinen

Avoin, kansainvälinen Helsinki on elinvoimainen myös taloudeltaan.

 

 

Kansainvälisessä ympäristössä mieli hengittää vapaasti. Helsingissä asuva kansainvälinen väestö saa meiltä paljon, mutta myös antaa paljon. Äidinkieleltään muuta kuin suomea puhuvia on jo yli 10 % helsinkiläisistä. Suurimmat kieliryhmät ovat venäjä, viro ja englanti.

Kansainvälisen väestön osaaminen, uudet näkökulmat ja kielitaito pitäisi kyetä hyödyntämään paljon nykyistä paremmin. Maahanmuuttajan tai kansainvälisen opiskelijan on vaikeampi saada osaamistaan vastaavaa työtä kuin kantasuomalaisen. Myös suomen kursseille on vaikeaa päästä, vaikka motivaatio olisi kunnossa. Suomalaisten ja eri maahanmuuttajaryhmien elinpiirit ja asuinalueet eriytyvät, jolloin myönteinen vuorovaikutus jää vähäiseksi ja ennakkoluulot pääsevät rehottamaan.

Avoin, kansainvälinen Helsinki on elinvoimainen myös taloudeltaan. Kun ihmisiä muuttaa Helsinkiin uusine tarpeineen ja ideoineen, työpaikkoja ja yrityksiä syntyy lisää. Heille on vain annettava mahdollisuus osallistua. Panostukset integraatioon maksavat itsensä nopeasti takaisin.

• Suomen kurssien tarjontaa on parannettava
• Asuinalueiden eriytymistä on hillittävä kaavoittamalla samalle alueelle eri kokoisia omistus- ja vuokra-asuntoja
• Integraatiota ja työllistymistä on tuettava aktiivisesti mm.järjestämällä verkostoitumismahdollisuuksia ja tapahtumia ja parantamalla monikielistä viestintää
• Lasten on tärkeää päästä tutustumaan kansainvälisyyteen jo koulussa, sillä maailma ja työelämä ovat kansainvälisiä
• Englanti on nostettava suomen ja ruotsin rinnalle kaupungin palveluissa, tiedotuskanavissa ja katukuvassa
• Kunnallispoliittisiin kysymyksiin pitää olla mahdollista perehtyä ja vaikuttaa, vaikkei osaisi suomea
• Kotikuntaoikeuden ja matkakortin hankkiminen ei saa olla hidasta ja byrokraattista